Syntaksi

Alisteiset lausekkeet

Nebensätze

Alisteinen lauseke on lauseke, joka on riippuvainen edellisestä lauseesta ja menettää merkityksensä ilman sitä. Tällaisten lauseiden väliin laitetaan pilkku. Lisäksi alisteisen lausekkeen sanajärjestys yleensä muuttuu.

Alisteisten lausekkeiden tyypit

Objektilausekkeet

Objektin täydennyslause on lause, jossa alisteinen osa korvaa objektin. Tällöin koko lauseen alisteinen osa on objekti. Se vastaa kysymyksiin: Was/Wen/Wem/Wessen? (Mitä/Mitä/Kenen/Kenen/Kenen kanssa?)

  • Käännös
  • Haluan, että meillä on vihdoin oma asunto.
  • Selitys
  • Was will ich? (Mitä haluan?) 👉 eine eigene Wohnung (oma asunto); Akkusativ
  • Käännös
  • Näin, kuka rikkoi ikkunan.
  • Selitys
  • Wen/Was habe ich gesehen? (Kenet/mitä näin?) 👉 den Täter (tekijä); Akkusativ
  • Käännös
  • Onnittelemme kaikkia tänään valmistuneita.
  • Selitys
  • Wem gratulieren wir? (Ketä me onnittelemme?) 👉 allen Absolventen (kaikki valmistuneet); Dativ
  • Käännös
  • Opiskelija häpeää saamaansa alhaista pistemäärää.
  • Selitys
  • Wessen schämt sich der Schüler? (Mitä opiskelija häpeää?) 👉 des schlechten Ergebnisses (huonosta tuloksesta); Genitiv
Subjektilausekkeet

Subjektin täydennyslause on lause, jossa alisteinen osa korvaa subjektin. Se vastaa kysymyksiin Wer/Was? (Kuka/Mikä?)

  • Käännös
  • Olen iloinen, että tulet syntymäpäivilleni.
  • Selitys
  • Was freut mich? (Mikä tekee minut onnelliseksi/iloiseksi?) 👉 Deine Anwesenheit bei meiner Geburtstagsparty (Läsnäolosi syntymäpäiväjuhlissani); Nominativ
  • Käännös
  • Se, joka (tai kuka tahansa) löytää lompakkoni, saa 500 euron palkinnon.
  • Selitys
  • Wer bekommt eine Belohnung? (Kuka saa palkkion?) 👉 der Finder meines Geldbeutels (lompakkoni löytäjä); Nominativ
Suhteelliset lausekkeet

Suhteelliset lausekkeet antavat lisätietoa jostakin asiasta, johon lauseen muut osat viittaavat. Relatiivilauseke erotetaan aina muista lauseen osista pilkulla.

Suhteelliset lausekkeet suhteellisten adverbien avulla

Alisteinen lauseosa alkaa useimmiten pronominilla esim. (der Mann, der ...) tai prepositiolla ja pronominilla esim. (der Mann, mit dem ...). Yleensä käytetään pronomineja der/die/das/die, mutta joskus käytetään myös relatiivipronominia welch-.

  • Käännös
  • Punainen auto, joka on pysäköity kadullemme, kuuluu herra Müllerille.
  • Käännös
  • Ulrich, joka opiskeli kanssani, työskentelee silmälääkärinä.
  • Käännös
  • Herra Müller, jonka vaimon jo tunnette, on myös tulossa tänään syntymäpäiväjuhliini.
  • Käännös
  • Oppilaalla, jota opettaja auttaa, on ongelmia tekstin lukemisessa ja ymmärtämisessä.
  • Käännös
  • Tämän kuvan otin Japanissa.
  • Käännös
  • Silmälääkäri, jonka kanssa opiskelin, on Ulrich.
  • Käännös
  • Aihe, josta keskustelimme eilen, herätti mielenkiintoni.

Suhteellisen pronominin deklinaatio

Maskulinum Femininum Neutrum Plural
Nominativ der/welcher die/welche das/welches die/welche
Genitiv dessen deren dessen dessen
Dativ dem/welchem der/welcher dem/welchem den/welchen
Akkusativ den/welchen die/welche das/welches die/welche
Suhteelliset lausekkeet, joissa käytetään demonstratiivipronominia oli (mikä)

Suhteellista pronominia oli voidaan käyttää kolmessa tilanteessa:

  • viittaus epämääräiseen pronominiin
  • substantiiviin viitaten
  • in das, oli ... rakentaminen
oli viittaa epämääräiseen pronominiin

Epämääräisiä pronomineja, joihin relatiivipronomini oli voi viitata, ovat mm. seuraavat: alles (kaikki), nichts (ei mitään), etwas (jotain), vieles (paljon/monta), weniges (vähän/pieni)

  • Käännös
  • Kaiken, mitä kerron sinulle nyt, on pysyttävä meidän välillämme.
  • Käännös
  • Monia yliopistossa oppimiani asioita voin nyt soveltaa työssäni.
  • Käännös
  • Mikään täällä sanottu ei saa vuotaa lehdistölle.
  • Käännös
  • Haluan syödä jotain, joka ei satu (tai järkytä) vatsaani.
oli viittaa substantiiviin

Relatiivipronomini oli voi viitata superlatiivisesta adjektiivista johdettuun substantiiviin esim. wichtig (tärkeä) 👉 das Wichtigste (tärkein asia).

  • Käännös
  • Tärkein asia, jonka haluan kertoa teille tänään, on yhtiön strategia vuodelle 2021.
oli rakentamisessa das, oli ...

Relatiivipronominia was voidaan käyttää rakenteen das, was ... kanssa, esim. (das, was wichtig ist, ... 👉 was wichtig ist, ...)

  • Käännös
  • Se, mitä hän teki, on käsittämätöntä!
Suhteelliset lausekkeet, joissa käytetään demonstratiivipronominia wer (kuka)

wer voidaan käyttää demonstratiivipronominina, joka korvaa rakenteen Der/Derjenige/Jener, der .... Se voi viitata vain ihmisiin, ja se taivutetaan tapausten mukaan: Nominatiivi: wer (kuka [esim. kuka on]), Genitiv: wessen (jonka), Dativ: wem (kenelle), Akkusativ: wen (kenet [esim. kenet näen]).

Demonstratiivipronomini derjenige voi viitata myös henkilöihin, joilla on feminiininen tai neutraali suku esim. (Diejenige, die ...) tai henkilöihin monikossa (Diejenigen, die ...).

  • Käännös
  • Se, joka varasti pyöräni, saa maksaa siitä!
  • Selitys
  • Kuka maksaa tämän? (Wer wird dafür bezahlen?); Nominatiivi
  • Käännös
  • Terveellisesti syövä sairastuu harvemmin.
  • Selitys
  • Kuka sairastaa harvemmin? (Wer ist seltener krank?); Nominatiivi
Suhteelliset lausekkeet adverbien avulla

Suhteelliset lausekkeet voivat alkaa paitsi pronominilla esim. (Der Mann, der ...) myös suhteellisella adverbilla esim. wo, worüber, wofür, womit, was, wieso, weshalb. Suhteellinen adverbi syntyy yleensä lisäämällä adverbiin etuliite wo esim. wo + mit 👉 womit.

Jos adverbi alkaa vokaalilla esim. auf, etuliitteeseen wo on lisättävä -r esim. wo + -r + auf 👉 worauf. Relatiiviset adverbit viittaavat yleensä koko lauseeseen (toisin kuin relatiivipronominit, jotka viittaavat yleensä yhteen henkilöön/asiaan).

  • Käännös
  • Sain syntymäpäivälahjaksi uuden älypuhelimen, josta olin hyvin iloinen.
  • Selitys
  • Mistä olin iloinen? (Worüber habe ich mich gefreut?); Akkusativ
  • Käännös
  • Haluaisin asua siellä, missä ei ole turisteja.
  • Selitys
  • Missä haluaisin asua? (Wo möchte ich wohnen?); Nominatiivi
  • Käännös
  • Kirurgi suoritti potilaalle onnistuneesti leikkauksen, josta hän on kiitollinen.
  • Selitys
  • Mistä potilas on kiitollinen? (Wofür on der Patient dankbar?); Akkusativ
  • Käännös
  • Ei ole mitään syytä, miksi minun pitäisi lopettaa tämä työ.
  • Selitys
  • Miksi minun pitäisi lopettaa tämä työ? (Warum sollte ich diesen Job kündigen?); Akkusativ
  • Käännös
  • En ymmärrä, miksei hän kutsunut minua syntymäpäiväjuhliinsa.
  • Selitys
  • Miksi hän ei kutsunut minua? (Wieso hän ei kutsunut minua?); Akkusativ
Epäsuorat kysymykset

Epäsuorat kysymykset ovat lauseita, joissa alisteinen osa kertoo, mikä kysymys oli. Verbi sijoittuu aina alisteisen lauseen loppuun. Jos vastaus on kyllä tai ei, alisteinen lause alkaa konjunktiolla ob (onko/jos).

  • Käännös
  • Kuka tuo on? 👉 Kertokaa minulle, kuka tuo on.
  • Käännös
  • Mitä aiomme oppia tänään? 👉 Haluaisimme tietää, mitä aiomme oppia tänään.
  • Käännös
  • Pitääkö sinun nyt mennä kotiin? 👉 Hän kysyy, pitääkö minun jo mennä kotiin.
  • Käännös
  • Mistä löydän lähimmän pankkiautomaatin? 👉 Voisitteko kertoa, mistä löydän lähimmän pankkiautomaatin?
Adverbiaalilausekkeet

Saksan kielessä on useita erilaisia adverbiaalilausekkeita. Adverbiaalilausekkeen tyyppi riippuu käytetystä konjunktiosta.

Ehdolliset lausekkeet

Ehdolliset lausekkeet ovat lausekkeita, joissa alisteinen lauseke määrittää ehdon tai ehtoja, joiden täyttyessä päälause on tosi (tapahtuu / tapahtuu). Yleisimmin käytetyt konjunktiot ehtolauseissa ovat:

  • wenn (jos)
  • putoaa (jos/jos)
  • sofern (edellyttäen, että)
  • Käännös
  • Jos haluat puhua saksaa sujuvasti, sinun on harjoiteltava paljon.
  • Käännös
  • Jos puhut sujuvasti saksaa, voit hakea tätä paikkaa.
  • Käännös
  • Jos olisit puhunut sujuvasti saksaa haastattelussa, olisit saanut sen työpaikan.
  • Käännös
  • Sateen sattuessa otan taksin.
  • Käännös
  • Saavutamme erittäin hyvän tuloksen, jos emme tee nyt virheitä.
Modaalilausekkeet

Modaalilausekkeet ovat lausekkeita, joissa sivulause määrittelee, millä tavalla päälauseen toiminta suoritetaan. Yleisimmin modaalilausekkeissa käytetyt konjunktiot ovat:

  • ilmaista (tekemällä mitä tahansa)
  • dadurch että (tekemällä mitä tahansa)
  • ohne dass / ohne ... zu (tekemättä jotain)
  • als ob (ikään kuin)
  • je ..., desto/umso ... (mitä ... sitä ... esim. mitä enemmän harjoittelet, sitä parempi sinusta tulee)
  • anstatt dass / anstatt ... zu (sijasta ...)
  • Käännös
  • Maksan vuokran tekemällä puolipäiväistä työtä tarjoilijana.
  • Käännös
  • Olen ympäristöystävällinen lajittelemalla roskat.
  • Käännös
  • Hän lähti asunnosta kertomatta minulle mitään.
  • Selitys
  • Tässä tilanteessa, kun päälauseen ja sivulauseen subjekti on sama, voimme käyttää rakennetta: ohne ... zu ... esim. Er hat die Wohnung verlassen, ohne mir etwas gesagt zu haben.
  • Käännös
  • Hän sai työpaikan johtajana ilman paljon kokemusta.
  • Selitys
  • Tässä tilanteessa, kun päälauseen ja sivulauseen subjekti on sama, voimme käyttää rakennetta: ohne ... zu ... esim. Sie hat einen Job als Manager bekommen, ohne viel Erfahrung zu haben.
  • Käännös
  • Tein sen, vaikka et sallinut sitä.
  • Käännös
  • Hän on pukeutunut kuin olisi menossa häihin.
  • Käännös
  • Mitä enemmän harjoittelet, sitä paremmaksi tulet.
  • Selitys
  • Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää seuraavaa lausetta ilmaisemaan sama merkitys: Je mehr du übst, umso besser du wirst.
  • Käännös
  • Hän käyttää paljon rahaa sen sijaan, että säästäisi omaa asuntoa varten.
  • Selitys
  • Jos pää- ja sivulauseen subjekti on sama, voimme käyttää seuraavaa rakennetta: anstatt ... zu ... esim. Er gibt viel Geld aus, anstatt für eine eigene Wohnung zu sparen.
Syy-yhteyslausekkeet

Syylausekkeet ovat lauseita, joissa lauseen alisteinen osa antaa syyn tai syyn päälauseessa kuvatulle toiminnalle. Yleisimmin kausaalilausekkeissa käytetyt konjunktiot ovat:

  • weil (koska) [sanajärjestys, jossa verbi lopussa]
  • da (koska) [sanajärjestys, jossa verbi on lopussa]
  • denn (koska) [yksinkertainen sanajärjestys]
  • Käännös
  • Teen aina ostoksia verkossa, koska se on minulle erittäin mukavaa.
  • Käännös
  • Laitan hupullisen takkini päälle, koska sataa.
  • Käännös
  • Hän haluaa viettää lomansa meren rannalla, koska hän tykkää maata auringossa.
Loppulausekkeet

Loppulausekkeet ovat lausekkeita, joissa sivulause kuvaa päälauseen toiminnan tarkoitusta. Loppulausekkeissa käytetään useimmiten seuraavia konjunktioita:

  • um ... zu ... (jotta)
  • kirottu (jotta) [kun aiheet ovat erilaisia]
  • Käännös
  • Vanhemmat säästivät (tai olivat säästäneet) pitkään, jotta heidän poikansa voisi opiskella.
  • Käännös
  • Olen menossa/ajamassa supermarkettiin ostamaan jotain illallista varten.
  • Käännös
  • Menen nyt kotiin valmistautumaan huomiselle lennolle.
Peräkkäiset lausekkeet

Peräkkäiset lausekkeet ovat lausekkeita, joissa sivulause määrittelee päälauseen seuraukset. Useimmin käytetyt konjunktiot peräkkäisissä lausekkeissa ovat:

  • dass (että ...)
  • sodass (niin että ...)
  • Käännös
  • Viime aikoina on satanut niin paljon, että joissakin kaupungeissa on tulvia.
  • Käännös
  • Älä sano, että hukkasit avaimen.
  • Käännös
  • Hän loukkasi itsensä niin pahasti, että hänet piti viedä sairaalaan.
Concessive lausekkeet

Concessive lausekkeet ovat lausekkeita, joissa alisteinen lauseosa määrittelee huolimatta siitä, mitä päälausekkeessa on tapahtunut esim. huolimatta siitä, ettei se ole sallittua / vaikka sitä suositeltiin olemaan tekemättä / huolimatta siitä, että se on epäloogista. Yleisimmin käytetyt konjunktiot myönnytyslausekkeissa ovat:

  • obwohl (vaikka)
  • Käännös
  • Hän pysäköi autonsa tänne, vaikka tänne ei saa pysäköidä.
  • Käännös
  • En voi laihtua, vaikka syön terveellisesti.
Ajalliset adverbiaalilausekkeet

Ajalliset adverbiaalilausekkeet ovat lausekkeita, joissa sivulause määrittelee päälausekkeen aikakehyksen, esim. milloin / mistä lähtien / mihin asti / kuinka usein tiettyä toimintaa suoritetaan (tai suoritettiin). Ajallisissa adverbiaalilausekkeissa yleisimmin käytetyt konjunktiot ovat:

  • als (kun ...) [vain kuvaamaan menneisyyden tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet kerran]
  • wenn (kun / jos ...) [kun viitataan nykyisiin, tuleviin tai menneisyyden tapahtumiin, jotka ovat tapahtuneet useammin kuin kerran]
  • bevor (ennen ...)
  • bis (kunnes ...)
  • nachdem (kun ...)
  • sobald (heti kun ...)
  • solange (kunhan ...)
  • sooft (aina kun ...)
  • seitdem (koska ...)
  • während (kun / kun teet jotain ...)
  • Käännös
  • Kun olin 18-vuotias, sain ajokortin.
  • Selitys
  • Viittaamme menneisyyteen: Siksi meidän on käytettävä als (wenn).
  • Käännös
  • Aina kun olin lomalla vanhempieni kanssa, minun piti huolehtia pikkuveljestäni.
  • Selitys
  • Viittaamme menneisyyteen: Olin lomalla vanhempieni kanssa ja hoidin pikkuveljeäni useammin kuin kerran; siksi on käytettävä wenn (als).
  • Käännös
  • Kun urheilen säännöllisesti, tunnen oloni rentoutuneeksi.
  • Selitys
  • Viittaamme nykyhetkeen, joten on käytettävä wenn.
  • Käännös
  • Kun osallistun ensi kuussa kielikurssille, minulla on vähän aikaa ystävilleni.
  • Selitys
  • Viittaamme tulevaisuuteen, joten on käytettävä wenn.
  • Käännös
  • Irrota laite virtalähteestä ennen laitteen puhdistamista.
  • Käännös
  • Minun on jäätävä kotiin, kunnes äiti tulee.
  • Selitys
  • Sen sijaan, että sanot zu Hause, voit myös sanoa zuhause (kotona).
  • Käännös
  • Opintojeni päätyttyä lähden maailmanympärimatkalle.
  • Käännös
  • Heti kun äitini tulee, aion pelata jalkapalloa.
  • Käännös
  • Niin kauan kuin opiskelen, saan opiskelija-alennuksen julkisista liikennevälineistä.
  • Käännös
  • Aina kun setäni käy luonani, saan häneltä lahjan.
  • Käännös
  • Veljeni lapsen syntymän jälkeen hänellä ei ole lainkaan aikaa.
  • Käännös
  • Kun minä teen kandidaatin tutkielmaa, ystäväni matkustavat ympäri Aasiaa.