Nykyhetki

Präsens

Nykyhetken aikamuotoa Präsens käytetään kuvaamaan puhehetkellä tapahtuvia toimintoja/tapahtumia. Sitä käytetään usein myös puhuttaessa/kirjoitettaessa tulevaisuudesta, erityisesti silloin, kun lause sisältää mitä tahansa aikaa kuvaavia sanoja esim. illalla/kuukauden kuluttua.

Lauseiden rakentaminen Präsens -aikamuodossa

Subjekt + Verbi

Subjekti (Subjekt) on henkilö tai asia, joka suorittaa toiminnan. Sitä seuraa suoraan konjugoitu verbi (konjugoitu verbi), joka on toisessa asemassa. Verbin konjugoimiseksi infinitiivistä (Infinitiv) poistetaan suffiksi -en ja sen jälkeen lisätään persoonaa osoittava suffiksi (Personalendung) seuraavan taulukon mukaisesti:

Person Endung machen
ich -e mache
du -st machst
er/sie/es -t macht
wir -en machen
ihr -t macht
sie/Sie -en machen

Nykyhetken sovellukset

Puhumisen aikana tapahtuva toiminta
  • Käännös
  • Hän syö omenaa.
Tosiasioiden ja nykytilojen kuvaaminen
  • Käännös
  • Erik on sairas.
  • Käännös
  • Nimeni on Peter.
  • Käännös
  • On kylmä (juuri nyt).
Jo jonkin aikaa jatkunut toiminta
  • Käännös
  • Olen työskennellyt tässä yrityksessä 3 vuotta.
Yleisesti hyväksytyt totuudet, luonnonilmiöt, säädökset, määräykset ja säännöt
  • Käännös
  • Maa on pyöreä.
Tulevaisuudessa tapahtuvan suunnitellun tai järjestetyn toiminnan kuvaaminen

Tässä tilanteessa on yleensä läsnä ajan adverbi. Se kertoo, että toiminta tapahtuu tulevaisuudessa esim. huomenna (morgen), maanantaisin (montags).

  • Käännös
  • Olen menossa/ajamassa Berliiniin ensi viikolla.
  • Käännös
  • Käyn kuntosalilla maanantaisin.

Poikkeukset ja erityistapaukset

Verbien haben ja sein konjugaatio.
Person haben sein
ich habe bin
du hast bist
er/sie/es hat ist
wir haben sind
ihr habt seid
sie/Sie haben sind
Vahvat verbit

Monilla niin sanotuilla vahvoilla verbeillä on epäsäännöllinen muoto yksikön toisessa ja kolmannessa persoonassa (du, er/sie/es). Tällöin yleensä yksi tai kaksi kirjainta vaihtuu verbin kannassa.

  • Käännös
  • puhumaan
  • Käännös
  • ottaa
Verbit, jotka päättyvät -x, -z, -s, -ß, -tz, -ss

Kun verbin kanta päättyy -x, -z, -s, -ß, -tz, -ss, niin yksikön toisessa persoonassa (du) lisätään suffiksin -st sijasta suffiksi -t.

  • Käännös
  • käyttää
  • Käännös
  • purra
  • Käännös
  • laatikkoon
  • Käännös
  • jarruttaa
  • Käännös
  • loistaa
  • Käännös
  • sovittaa / sovittaa

Tämän pitäisi olla melko intuitiivista, koska muuten olisi vaikea lausua -tst, -ßst, -xst, -sst -loppuisia verbejä.

Verbin kanta, joka päättyy -d, -t, -tm, -chn, -gn:iin

Kun verbin runko päättyy -d, -t, -tm, -chn, -gn, niin toisessa ja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikon toisessa persoonassa (du, er/sie/es, ihr) on lisättävä -e:

  • Käännös
  • löytää
  • Käännös
  • odottamaan
  • Käännös
  • piirtää
  • Käännös
  • tavata / kohdata
  • Käännös
  • hengittää

Poikkeukset

  • Käännös
  • neuvoa

Tämän pitäisi olla myös melko intuitiivista, koska muuten verbien ääntäminen ilman -e-suffiksia olisi vaikeaa.

Verbit, jotka päättyvät -eln/-ern:iin

Kun verbin kanta päättyy -eln/-ern:iin, niin monikon ensimmäisessä ja kolmannessa persoonassa (wir, sie/Sie) kirjain e jätetään pois suffiksista (jotta suffiksista ei tule -elen/-eren) ja yksikön ensimmäisessä persoonassa (ich) kirjain e verbin kannassa voidaan jättää pois:

  • Käännös
  • rautaa
  • Käännös
  • vaatia/vaatia